Hyvä kysymys, sillä en tiennyt tähän vastausta ennen viimeviikkoa.
Seurasin asumisen kuluja kesäkuusta 2025 alkaen ja ruokakuluja lokakuusta 2025 alkaen aina tammikuun 2026 loppuun saakka. Projektin aikana minua kieltämättä ahdisti ja kauhistutti listata kuluja, tämä teki kaikesta kulutuksesta konkreettista. Olen kuitenkin tyytyväinen päätökseeni käydä kulut läpi, sillä se auttoi hahmottamaan kulutustottumuksiani. Kuluja jälkikäteen tarkastellessani voin myöntää, että elintasoinflaatio yhdessä hedonistisen oravanpyörän kanssa yrittävät rakentaa pesää talouteeni.
Mistä kaikesta kulutukseni koostui?
Lyhyesti; asumisesta, ruoasta, harrastuksista ja mukavuuskuluista.
Asuminen:
Asumisen kuluja olen seurannut alusta saakka tarkasti, jotta saan kokonaiskuvan perusasumisesta sekä sen lisäksi tulevista lisäkuluista kuten remontit ja työkalut, yms muu tarpeellinen. Muutimme kesällä 2025 omakotitaloon, johon olemme tehneet pientä pintaremonttia pitkin vuotta, jotta talosta tulisi meidän näköisemme. Vielä ei ole suuremmille remonteille tarvetta, sillä aikaisemmat omistajat ovat niitä tehneet 2000 luvun alkupuolelta alkaen.
Osuuteni asumisen kuluista:
- Talon perusylläpito 175 euroa kuukaudessa (keskimäärin).
- Asuntolainan lyhennys 450 euroa kuukaudessa.
- Remontit ja työkalut noin 130 euroa kuukaudessa (keskimäärin).
Yhteensä siis noin 755 euroa kuukaudessa.
Mielestäni asumisen kulut ovat siedettävällä tasolla ja remonttikulut tulevat vain laskemaan tulevaisuudessa, kun loputkin huoneet on maalattua. Budjetoin kuitenkin tuon 130 euroa jatkossakin remontteihin tai yllättäviin kuluihin, vaikka rahaa ei menisikään niihin konkreettisesti.
Ruoka:
Ruokakuluja seurasin lokakuusta saakka. En ollut tähän saakka tehnyt tätä koskaan, enkä tiennyt todellisuudessa paljonko meillä ruokaan kuluu. Olin positiivisesti yllättynyt kun näin tuloksen. Ruokaan meidän kolmihenkisellä perheellämme kului noin 500 euroa kuukaudessa. Syömme monipuolisesti lihaa, kalaa, hedelmiä ja vihanneksia sekä toisinaan myös noutoruokaa. Ostamme myös lapselle purkkiruokia, mutta näitä syömme nykyään harvemmin. Lapsi syö samaa ruokaa kuin mekin, mutta purkkiruokaa meillä on edelleen hätävarana, jos emme ole ehtineet tehdä ruokaa ajoissa ja nälkä pääsee yllättämään tai tekemämme ruoka ei muuten sovi lapselle.
Miten olemme säästäneet ruoan hinnassa laadusta tinkimättä?
Keräämme itse marjoja ja sieniä keväällä, kesällä ja syksyllä, sesongista riippuen. Emme osta näitä ollenkaan kaupasta. Poikkeuksena mansikat, joita ostamme sesonkiaikana torilta ja pakastamme itse. Joku sanoisi tätä turhaksi ja pakastemansikan maksavan saman verran kaupassa kuin itse pakastettu torilta hankittu tuore marja, mutta ainakin maku on parempi itse pakastetuissa ja mikä olisi mukavampaa kuin kauniissa (aurinkoisessa tai sateisessa) kesäillassa siivota mansikoita yhdessä puolison kanssa.
Muut marjat ja sienet käydään yleensä keräämässä samalla kun vierailemme maalla vanhempien sekä isovanhempien luona. Talven mustikat on nopeasti kerätty parin viikonlopun aikana ja lapsen syntymän jälkeen isovanhemmat ovat itse keränneet ja tuoneet marjat meille, vaikka menisimme itsekin mielellään metsään hengähtämään. Liekkö jonkinlainen tekosyy tulla käymään nuo marjat, vaikka saa meille tulla kylään ilman syytäkin.
Satokauden mukainen syöminen auttaa paljon ruokakustannusten hillitsemisessä. Satokauden aikana hedelmien ja vihannesten hinnat ovat usein matalia suuren tarjonnan vuoksi. Esimerkiksi mandariinien, satsumien ja klementiinien satokausi on syksystä kevät-talveen, jolloin näitä hedelmiä saattaa saada jopa alle eurolla kilo. Suosittelen tutustumaan satokausikalenteriin https://satokausi.fi/ (ei kaupallinen yhteistyö, vaan oma suositus).
Suosimme myös kauppojen alennuksia sekä alennuskuponkeja. Kala on ruokakorimme kallein tuote kilohinnaltaan, joten pyrimme käyttämään alennuskuponkeja niihin, jolloin hinnasta saa pois 20 – 50 % riippuen alennuksen suuruudesta. Toisinaan myös lihaa löytää alennuksesta ja silloin saatamme ostaa possun tai naudan parempaa osaa. Olen kuitenkin huomannut että possun tai naudan fileet eivät nauti ruokakunnassamme suurta suosiota, joten näitä syömme harvemmin. Yleisin liha arkiruoassamme on kana tai jauheliha. Ne ovat myös suht edullisia tuotteita.
Punalaputetut tuotteet olisi helppo mainita, mutta me emme niitä juurikaan käytä. Emme ylenkatso niitä, vaan nykyään niitä tulee todella harvoin vastaan. Emme juurikaan käytä energiaa punalappujen etsimiseen, mutta otamme vastaan tulevan punalappuisen tuotteen mukaan, mikäli sellaista tarvitsemme lähiaikoina. Opiskeluaikana en juuri muita tuotteita ostanutkaan ja Lappeenrannan prisma tulvi tällaisia tuotteita iltaisin ja ilta-alen alkaessa klo 20:00 sai alen tuplana, joka tarkoitti 60 prosentin alennusta normaalihinnasta. Säästin tuolloin sievoisen summan ruokakuluista.
En esitä tätä säästövinkkinä, mutta harrastan hyötykasvien kasvatusta ja tätä kautta saattaa ehkä säästää muutaman euron syksyisin kun kahteen kuukauteen ei tarvitse ostaa tomaatteja, kurkkuja, omenoita, luumuja ja yrttejä kaupasta. Näissäkin on oma työnsä, eikä kasvattaminen aina onnistu joko ympäristön tai huonon satovuoden vuoksi.
Silti löysin säästökohteita ruokakuluissa. Kuluja seuraamalla ja luokittelemalla, huomasin että heräteostoksia meillä on tapana tehdä kauppareissujen aikana. Näitä aion tulevaisuudessa karsia, vaikka säästö onkin pieni.
Harrastukset:
Harrastuksiin viimevuosina rahaa on kulunut maltillisesti, noin 200 euroa vuodessa. Tämä johtuu siitä, että lapsen syntymän jälkeen olen karsinut ylimääräisiä menoja pois. En vain ole jaksanut käydä missään ja kotona on ollut hyvä olla. Tämän lisäksi on paljon harrastuksia, joista ei tarvitse maksaa kuukausittain. Olen kotona ollessani käynyt ulkona lenkeillä ja minulla on hiekkasäkki, jota on mukava heitellä. Musiikillinen harrastukseni ei myöskään vaadi paljoa, vain kitaran huollon ja kielten vaihdon aika-ajoin.
Tulevaisuudessa harrastuksiin käytetyn rahan määrä saattaa muuttua, sillä koen olevani valmis jatkamaan jääneitä harrastuksia uudelleen. Minua nimittäin tarvitaan kotona vähemmän ja lapsi nukkuu yöt hyvin, joten univelkaa ei ole hetkeen kertynyt liikaa. Olen jo ilmoittautunut reserviläistoimintaan sekä ajattelin aloittaa taas metsästyksen. Tammi- ja helmikuussa rahaa harrastuksiin meni jo 300 euroa kun maksoin harrastuksiin liittyviä kertaluonteisia kuluja.
Mukavuuskulut:
Mukavuuskuluihin olen luokitellut mm. autokulut, matkustamisen ja viihde-elektroniikkakulut. Luettelo ei ole tyhjentävä, lähinnä havainnollistava. Itse käsitän mukavuuskuluiksi kaikki ne kulut, jotka eivät liity perustarpeisiin.
Suurin kuluerä mukavuuskuluissa ovat auton ylläpitoon liittyvät kulut, jotka ovat liki 400 euroa kuukaudessa sisältäen polttoaineet, vakuutukset sekä rahoituksen lyhennyksen. Jos luopuisimme autosta tai vaihtaisimme halvempaan autoon, säästäisimme sievoisen summan vuodessa. Kuitenkin koemme, ettei autosta luopuminen ole tällä hetkellä mahdollista, sillä matkaa vanhempien luo on paljon eikä tarjolla ole hyvää julkista liikennettä. Yli 5 tunnin matkustaminen bussilla lapsen ja kahden koiran kanssa on yllättävän raskasta. Myös halvempi auto voisi olla ratkaisu, mutta yleensä tämä tarkoittaa vanhempaa vuosimallia ja siten on mahdollista, että autoa joutuu korjaamaan paljon enemmän kuin uudempaa autoa.
Matkusteluun rahaa ei juurikaan kulu. Käymme lähinnä vanhempien ja isovanhempien luona, jonne matkaa on 80–200 kilometriä riippuen, käymmekö minun vai puolisoni kotipaikalla.
Säästöprosenttini
Laskin huvikseni säästöprosentin tammi- ja helmikuulta.
Tammikuun säästöprosentti oli – 42 %.
Helmikuun säästöprosentti oli 74 %.
Miksi näin? Tammikuun olin vielä vanhempainvapaalla ja sain kelalta tukea noin 1 500 euroa. Helmikuussa sain kelalta tukea sekä irtisanomisajan palkan, kertyneet ylityöt ja lomakorvauksen jolloin sain rahaa käteen liki 8 000 euroa. Menot pysyivät liki samoina molempina kuukausina. Vaikka tammikuussa rahaa meni enemmän kuin tuli, en ole taloudellisessa ahdingossa. Olen säästänyt pitkin vuotta rahaa yllättäviä kuluja varten, joita talo aiheuttaa. Tammi- ja helmikuussa lämmityskulut olivat liki kolminkertaiset joulukuuhun verrattuna kovien pakkasten vuoksi. Olemme arvioineet keskimääräiset kuukausikulut ja laitamme kuukausittain tuon summan talon kulujen hoitotilille. Näin säästämme rahaa kesällä talven varalle.
Tulen pitkin vuotta käymään kuluja läpi samalla tutkailen säästöastetta. Kun dataa alkaa olla tarpeeksi, osaan ehkä paremmin tarkastella kulutusta ja miten voisin säästämään enemmän. Toivottavasti olen myös työllistynyt uudelleen siihen mennessä.